Homecoming and over two months

On ollu aika vähästä tää blogin kirjottaminen viime aikoina, mutta ei vaan jotenkin löydy aikaa avata konetta. Koitan jatkossa kirjotella useemmin, koska taas ois ihan liikaa asioita kerrottavana.

Viime viikko oli homecoming week ja mulla oli tosi kivaa, meiän pitäis saada homecoming Suomeenkin. Joka päivälle oli oma dress up day ja meillä se oli nää: Ma Animal day, Ti Decade day, Ke Super hero day, To Disney day, Pe Purple out. Mä pukeuduin joka päivä ja oli hauska kattoa miten ihmiset pukeutu, jotkut oli Angry birdsejä animal dayna eli Go Suomi!
Keskiviikkona oli myös homecoming paraati ja sitä varten kaikki clubit ja joukkueet tekee oman lavan johon ne menee kyytiin ja ajaa tietyn reitin heittäen karkkeja ja helminauhoja. Muistuttaa tosi paljon penkkareita. Siitä jatketaan sitten suoraan football kentälle, jossa pidetään pep rally. Se on ennen football peliä pidettävä tilaisuus, jossa cheerleaderit, tanssijat ja marching band esiintyy, ideana on lähinnä kai nostattaa tunnelmaa peliä varten ja saada kaikki menemään sinne.

Homecomingia varten tytöt tekee pojille garterit ja pojat tytöille mumit, joita sitten pidetään perjantaina koulussa ja football pelissä. Garter on sellanen käsivarressa pidettävä koriste, siihen kiinnitetään jonkunlainen keskusta, yleensä joku eläin tai hahmo, ja siitä sitten roikkuu erilaisia nauhoja ja mitä ikinä haluutkaan siihen laittaa. Mum on samanlainen mutta isompi ja se roikkuu yleensä kaulassa. Sitä on uskomattoman ärsyttävä pitää kaulassa, koska koko ajan joko istuu tai astuu sen päälle, mutta oli se ihan hauskaa. Noihin myös kiinnitetään paljon kelloja, joten aina kuuli kun joku kävelee käytävällä. Tää on tapana vaan Texasissa ja parissa muussa osavaltiossa, mut musta tää oli ihan kiva lisä homecomingiin. Mä tosin astuin omani päälle ja siitä irtos nauha, jossa luki mun nimi joten siinä ei enää oo mun nimee mutta ei voi mitään.

Perjantaina oli sitten se football peli ja siellä kruunattiin homecoming king ja queen. Tää ei mun mielestä ainakaan meiän koulussa ollu kovin iso juttu, mutta kyllä niitä "vote for me" julisteita silti löyty joka puolelta. Oli kiva kerrankin olla pelissä, jossa oli paljon ihmisiä kattomassa ja me jopa voitettiin se!
Lauantaina oli sitten se ite homecoming day. Me mentiin ensin naapureitten takapihalle ottamaan kuvia ja siitä mentiin syömään. Me ei oltu siellä ite tansseissa kun ehkä tunti, koska ei siellä kauheesti oo tekemistä, sellanen perus koulun disko kuvaa mun mielestä tätä parhaiten, mutta oli se silti ihan hauskaa. Sieltä mentiin ajamaan mikroautoilla, mikä oli mulle ihan uus kokemus ja pelkäsin sitä kyllä niin paljon etukäteen. Selvisin kuitenkin hengissä (olin tosin ylivoimasesti huonoin mutta ei puhuta siitä...) ja oli hauska ajaa mikroautoo niillä vaatteilla. Sen jälkeen mentiin vielä meille kattomaan leffaa ja mulla oli tosi kiva ilta.

Disney day

Homecoming parade

Meiän ryhmän tytöt

Hostsisko

Kaks viikkoo sitten oli tosiaan se ensimmäinen AFS orientaatio. Siellä oli kaikki tän alueen AFS vaihtarit ja osa niitten hostperheistä plus joitain entisiä AFS vaihtareita. Siellä oli tosi kivaa, tää oli eka orientaatio, josta oikeesti oli hyötyy, koska kaikilla oli nyt omia kokemuksia kerrottavana ja sai tietää ettei oo ainoona omien ajatuksiensa kanssa.
Koitin myös ekaa kertaa kahteen kuukauteen puhuu suomee toisen suomalaisen vaihtarin kanssa ja apua mikä katastrofi! En saanu sanotuks ees yhtä lausetta ilman vaikeuksia, jotenkin kaikki sanojen taivutukset ja oudot rakenteet tuntu niin vierailta. Ihmeellistä miten voi unohtaa oman äidinkielen noin nopeesti, varsinkin ku kirjottaminen sujuu ihan luontevasti. Lopulta päädyttiin puhumaan englantia, koska kumpikaan ei vaan osannu puhuu suomee enää. Kauhulla odotan Suomeen palaamista, kun nyt jo on suomi näin hukassa...

Mitäs muuta... Tää viikko on ollu lähinnä koulua ja oli myös football peli ja band contest, ei mitään kummempaa. Kaikki vieläkin hyvin, tuntuu pahalta sanoo, mutta ei oo yhtään ikävä Suomee. Rakastan mun elämää täällä, joten vielä ei oo ollu tarvetta ikävälle. Eiköhän sekin joskus tuu mutta nyt en sitä murehdi. Ihan uskomatonta että oon ollu täällä jo yli kaks kuukautta! Noh, aika rientää kun on hauskaa joten ei voi mitään. :/
Hostdadin vanhemmat asuu nyt meillä noin kuukauden. Ne on siis saksalaisia ja asuu siellä, joten ne tulee aina kerran vuodessa käymään täällä. Oli kiva tavata heidätkin vihdoin, mutta on kyllä omituista kun nyt on talo täynnä saksaa puhuvia ihmisiä ja mä en ymmärrä siitä yhtään mitään.

Meillä on vieläkin ihana kesäsää täällä, just eilen paloin auringossa ja lämpötilat on vieläkin yli 30 astetta. Sucks to be in Finland mut koittakaa kestää! :)

-Sara