27. elokuuta 2012

I made it!

Tänään oli eka koulupäivä ja selvisin hengissä pienestä sekasorrosta huolimatta. Lauantaina kävin jo tutustumassa kouluun, mutta koska en sillon vielä tienny mun lukujärjestystä, en voinu ettiä mun luokkia valmiiks. Sen seurauksena olin ihan hukassa tänään kun metsästin oikeita luokkia, mutta tuurin ja avuliaiden ihmisten kanssa löysin jokaiselle tunnille ajoissa. Mun lukkari tosin ei oo oikein, jouduin tech theateriin psykan ja sosiologian sijasta ja tolla tunnilla siis tehään lavasteita sun muuta eikä se tosiaan oo mun juttu. Mun pitää kuitenki sinnittellä tolla tunnilla tää viikko ja ens viikolla voin sitten mennä valittamaan vääristä kursseista.
Mulla on aina ollu hyvä nimimuisti, mut en tiiä onks se nää amerikkalaiset nimet vai vaan se et on niin monta uutta asiaa muistettavana, mutta mä en muista kenenkään nimee! On tosi häiritsevää ku tietää et on kysyny jonkun nimee jo useempaan kertaan mut ei silti vieläkään muista sitä. En muista ees läheskään kaikkien niitten naamoja, joille oon puhunu. On aika hämmentävää kun ihmiset moikkaa käytävillä ja kaupungilla eikä mulla oo mitään käsitystä mistä mä ne tunnen. Sit vaan hymyilen ja moikkaan takas. Ehkä mä vielä opin muistaa nimiä.

"Wow, from Finland, that is so cool!" oli yleisin lause, jonka kuulin tänään. Joka tunnin alussa piti esittäytyy ja kerranki se oli kivaa, koska oli jotain mitä kertoo enkä oikeesti tuntenu ketään. Sain myös kuulla aika monta hienoo yritystä sanoo Sara tälleen kauniin suomalaisittain niinku mä sen sanon. Jenkithän ei osaa sanoo ärrää niinku suomessa sanotaan niin kaikki ihmetteli et miten mä sen sanon. Moni pääty sitte sanomaan sen ranskalaisena kurkku-ärränä, mikä kuulosti niitten mielestä samalta ku mun sanomana. Monet päätti kuitenki lopulta luovuttaa ja sanoo sen vaan ihan amerikkalaisittain, mikä on mulle ihan fine. Ainakin mulla oli hauskaa niitä kuunnellessa, luulin että mulla on helppo nimi, mut ei näköjään.
Täällä kun ei laukkuja käytetä, niin mun koulureppu valmiina ekaan päivään

Viime perjantaina mentiin käymään Outlet Mallissa hostmomin ja -siskon kanssa. Lauantaina kävin aamulla koululla tutustumassa ja illalla menin hostmomin kanssa yksiin welcome-goodbye juhliin. Perheen tytär lähtee siis tällä viikolla vaihtoon Italiaan ja nää oli sen läksiäiset ja samalla ne toivotti tervetulleeksi niillä tän vuoden asuvan brasilialaisen vaihto-oppilaan. Siellä oli tosi hauskaa, tapasin muutaman ihmisen meiän koulusta ja siellä oli myös muita vaihtareita, joitten kanssa oli tosi kiva jutella.
Sunnuntaina käytiin kirkossa ja autoin hostsiskon kanssa 3.-4.-luokkalaisten sunnuntaikirkkokoulussa. Iltapäivällä oli hostmomin järjestämä wedding shower, eli morsiamelle järjestettävä juhla, johon voi tuoda jo häälahjankin, ettei sitä tarvii tuoda sitten ite häihin. Nää oli hauskat juhlat ja oli kiva tavata hostmominkin ystäviä, en tosi niittenkään nimiä muista... Illalla mentiin vielä syömään hostsiskon poikaystävän perheen luo. Kun oli koko päivän vaan syöny juhlissa, ei kauheesti jaksanu illalla enää syödä, mutta niitten perhe on tosi mukava ja siellä oli hauskaa.

Nyt lähen tanssitunnille ja palailen taas pian!

-Sara

21. elokuuta 2012

Funny things

Annoin tuliaiset perheelle viime viikolla ja ne tykkäs tosi paljon. Muumipyyhkeet oli hostmomin mielestä todella sulosia ja Tatun ja Patun Suomi -kirja on ollu menestys. Kaikki jotka istuu keittiön pöydän ääressä lukee sitä ja jokaisen mielestä se on tosi hauska. Suklaata kaikki rakastaa ja hostdad tykkää myös salmiakista! Oli kyllä aika pettymys, kun kenenkään mielestä se ei ollu kamalaa. Kukaan muu paitsi hostdad ja minä ei kyllä haluu syödä sitä, koska ei se kovin hyvääkään niitten mielestä oo. Odotin jotain suurempaa reaktioo kaikkien kuulemieni kauhutarinoiden jälkeen... Mutta tuliaiset oli siis melko onnistuneet. :)

Mun mielestä tosi hauska asia näitten puheessa on se, että kaikki myyjät, tarjoilijat yms. sanoo aina ma'am, kun ne puhuu mulle. En koe itteäni mitenkään madamiks ja musta se kuulostaa siltä et oon ainaki 45-vuotias enkä 17. Joka kerta se hämmentää, mutta ehkä siihen ei enää parin kuukauden päästä kiinnitä huomioo. Ma'amin lisäks y'all on sana, jota kuulee tosi paljon. Houstonissa kukaan ei ikinä sano you all vaan joka kerta se on y'all. Ja nää käyttää sitä ihan koko ajan, paljon enemmän ku muualla käytetään you allia. Et näitä saatte sitten kuulla ku tuun takasin Suomeen!

Tässä on meiän ihanat lemmikit. (:


Kävin maanantaina ekaa kertaa leffassa täällä. Menin mun hostsiskon Marieken kanssa kattomaan Step Up Revolutionin ja tää leffateatterisysteemi on kyllä aika hämmentävä. Lippu ostetaan siitä box officesta ulko-ovelta ja heti kun menee sisään, ne tarkistaa, että sulla on lippu.  Sitten sä saat vapaasti vaellella siellä ja ostaa jotain syötävää ja sit kävelet vaan sisään sinne ite saliin. Paikat ei oo numeroituja eli kaikki saa ite päättää mihin menee istumaan. En tajuu miten ne valvoo sitä, että ihmiset menee kattoo sitä leffaa, johon ne osti lipun, koska kukaan ei ulko-oven jälkeen haluu nähä sun lippuu eikä kukaan valvo mihin saliin meet. Ja kun nää on vielä tosi tarkkoja siitä, että ihmiset noudattaa ikärajoja, R-rated leffaan ei todellakaan saa lippuja, jos ei oo henkkareita, joilla todistaa et on yli 17. Mut mikä estää sua ostamasta lippuja toiseen leffaan ja sit menemästä kattoo toista, en tiiä.

Kävin myös jollain tanssikoululla nykytanssitunnilla. Se oli yllättävän kivaa ja meen vielä koittaa jazztuntii. Hostmom sano, että voin varmaankin käydä näillä tunneilla maanantai- ja tiistai-iltasin ja se ois kyllä tosi jees! (: Ryhmä oli tosi mukava ja kaikki oli innoissaan, kun sanoin et oon vaihto-oppilas Suomesta. En usko, että suurin osa ees ties missä Suomi on, koska jotkut ei ollu koskaan ees kuullu New Orleansista, vaikka se on USAssa... Ja ehkä hauskointa tällä tunnilla oli se, kun yks tyttö tuli mun luo ja sano "you have beautiful ears, they are so round" ja sitten se katto niitä tosi ihailevasti. Enpä oo tota ennen kuullu, mutta kai se pitää ottaa kohteliaisuutena. :D Monet myös ihmettelee sitä, kun mulla on niin monta reikää korvissa, koska täällä ei oo kovin yleistä, että on ees kahta yhessä korvassa ja mulla on siis toisessa 4 ja toisessa 3.

Tänään vietin aamupäivän ottaen aurinkoo. Täytyy kyl sanoo et voisin tottuu näihin yli 35C lämpötiloihin auringonpaisteen ja oman uima-altaan kera. On vaan jotain niin ihanaa, kun voi kävellä ulos ottamaan aurinkoo minä päivänä tahansa, koska joka päivä on hyvä sää siihen. Ja jos tulee kuuma, voi mennä uimaan. Got to love it!

-Sara

19. elokuuta 2012

My First Week

Aika menee niin nopeesti, 10 päivää Jenkeissä takana. Käytiin alkuviikosta rekisteröitymässä kouluun ja se oli aika tuskaa, koska ekalla kerralla oltiin koululla tunti ja tokalla kerralla kaks tuntia. Koulun rekisteröitymissysteemi ei oikein toimi ja suurin osa ajasta meni vaan oman vuoron odotteluun. Mutta selvittiin sieltä hengissä ja päädyin valitsemaan nää:
  • Englanti
  • Matikka
  • Psykologia/Sosiologia
  • Ihmisen anatomia
  • Ranska
  • Teatteri
  • Tanssi
Oon ihan tyytyväinen noihin, haluisin vaan jo päästä kouluun. Mut enää viikko koulun alkuun. :)

Tää viikko on ollu lähinnä yksin kotona hengailuu, koska muulla perheellä on töitä/muuta menoo enkä tunne vielä ketään. Vähän on ollu tylsää, mutta ens viikko pitäis olla aktiivisempi.
Perjantaina mentiin mun synttäreitten kunniaks kattoo Cirque du Soleilia. Oon nähny yhen esityksen aikasemmin ja ne on kyl tosi taitavia. Tykkäsin paljon! Lauantaina oli sit mun syntymäpäivä ja mentiin shoppailee hostmomin ja -siskon kanssa. Ne halus väkisin ostaa mulle vaatteita synttärilahjaks, joten lopulta en käyttäny ku $15 omaa rahaa. Rakastan näitten kauppoja, koska kaikki on niin paljon halvempaa ku Suomessa! En tiiä miten saan tuotuu kaikki kamat takasin täältä...

Illalla hostmomin vanhemmat tuli meille juhlistamaan mun synttäreitä ja vietettiin sitten ilta niitten kanssa. Tässä on mun hieno kakku!
Tänään käytii kirkossa ja täytyy kyllä sanoo, ettei ollu ihan perinteinen suomalainen messu. Siellä oli bändi, joka soitti kaikki biisit ja sanat heijastettiin kankaalle, jotta kaikki voi laulaa. Biisien aikana seistiin ja ihmiset tanssi mukana. Siellä oli myös stand up -koomikko kertomassa nauramisen tärkeydestä. Tunsin itteni vähän ulkopuoliseks siellä, mutta ehkä mä totun tähän kaikkien kirkkosunnuntaiden jälkeen.

Viimesen vuorokauden on satanu kaatamalla ja mä tosiaan tarkotan jotain ihan muuta ku Suomen sateita. Nyt sateet alkaa olee ohi ja päästään taas ihaniin 35C lämpötiloihin. En vieläkään kyllä ymmärrä miks sisätiloissa on niin kylmä, koska ulkona on liian kuuma jos ei oo shortsit päällä, mutta sisällä jäätyy. Makes no sense. Siinä nyt tää viikko lyhyesti kerrottuna, saa nähä mitä ens viikko tuo tullessaan. (:
Meiän talo

Takapiha
-Sara

12. elokuuta 2012

Here I really am!

Nyt oon saapunu tänne Amerikan ihmeelliselle mantereelle! Pääsin perille siis torstaina klo 14 Houstonin aikaa eli -8 tuntia Suomen ajasta. Aluks meillä oli lyhyt orientaatioleiri, minne oikeestaan mentiin lähinnä nukkumaan eikä siellä ollu paljonkaan asiaa. Perjantaina hostperheet tuli hakemaan meitä hotellilta ja mun perhe tottakai tuli toiseks viimesenä, että oli kunnolla aikaa stressata.

So far, mulla on ollu tosi kivaa ja perhe on ihana ja talo hieno. Kaikki on isompaa Texasissa, ja sen kyllä huomaa. Tiet on valtavia puhumattakaan ruokakaupoista, missä valikoima on ihan liian laaja eikä ikinä pysty päättämään mitä merkkiä ostaa. Mun perheessä onneks syödään melko terveellisesti, paljon vihanneksia, hedelmiä yms. Eli toivo elää, etten lihois kymmentä kiloo täällä ollessa!

Tähän mennessä en mitään kovin erikoista oo ehtiny tekemään, lauantaina piti olla sukulaisen 80-vuotis syntymäpäiväjuhlat, mutta yks toinen sukulainen kuoli äskettäin, joten näitten juhlien tilalla olikin hautajaiset. Synttäreillä mun oli tarkotus nähä sukua, mutta hautajaisiin en menny mukaan joten en oo vielä montaa sukulaista nähnyt. Sunnuntaina menin hostsiskon ja sen kavereitten kanssa rannalle. I enjoyed ja paloinki vähän vaikka yritin käyttää paljon aurinkorasvaa. Suomen kesään tottuneena en osaa suojautuu auringolta... Tosiaan sää täällä on KUUMA ja toooooosi kostee. Aina ku menee ulos yllättyy uudestaan siitä miten kuuma siellä on. Päivisin on noin 35C ja tällä kosteudella se tuntuu ainakin 50:ltä. Kaikissa sisätiloissa ja autoissa on kuitenkin hyvä ilmastointi ja monesti sisällä on tosi kylmä.

Koulu alkaa vasta kahen viikon päästä, tiistaina tosin meen hostmomin kanssa rekisteröitymään sinne ja valitsemaan kurssit. Huomenna saan kännykän, en tosin tiiä mitä sillä teen vielä koska en tunne ketään kenelle soitella... No kyllä niitäkin ihmisiä vielä ilmaantuu. Tähän mennessä kaikki on sujunu tosi hyvin, toivottavasti jatkuu samalla tavalla! Nyt meen nukkumaan ja postailen taas kun on aikaa/asiaa.

-Sara

7. elokuuta 2012

Alle 30 tuntia...

...siihen, että oon Helsinki-Vantaalla odottamassa lennon lähtemistä. Ihan käsittämätöntä miten nopeesti aika on menny!

Eilen hyvästelin jo paljon kavereita (ja itkin paljon) ja tänään oli vuorossa sukulaiset ja pari kaveria lisää. Oli kamalaa hyvästellä mun pieni kummipoika ja kyllä tuli haikeet fiilikset kaikkien muittenkin hyvästelemisestä. Kaikkia tulee kova ikävä! Mutta vuosi on suhteellisen lyhyt aika, ei ne tärkeimmät ihmiset minnekkään katoo. Huomenna vielä liikaa ihmisiä nähtävänä ja torstainakin kentälle saan onneks seuraa. :)
Siskon tekemä läksiäiskakku (:

Pakkaaminen on paljon vaikeempaa ku odotin! Miten on mahollista tunkee vuoden vaatteet ja muut kamat 23 kiloon? Mä en ainakaan osaa... Laukku painaa ihan liikaa, tuliaiset siitä 6kg, oho! Huomenna onkin sitte viimenen tilaisuus yrittää tunkee kaikki kamat laukkuun. Vielä pitää mennä kauppaan ostamaan vaikka mitä ja en tosiaan tiiä mihin tilaan mä nekin aion laittaa. No, se on huomisen ongelma.

Miten tunteet heittelee näin paljon, nyt oon ihan älyttömän innoissani lähössä! Vielä pari päivää sitten ei tuntunu miltään ja sitä ennen pelotti enkä yhtään halunnu lähtee. Onneks nyt lähdön hetkellä kuitenkin on hyvät fiilikset ja toivon että tää tunne kestää torstaihin asti.

Tää onki nyt mun viimenen postaus Suomesta, seuraava tulee maailman toiselta puolen. Kaikki pitäis nyt olla valmiina lähtöön paitsi mun ylitäys matkalaukku ja kohta heitänki hyvästit Suomelle melkein 11 kuukaudeks. Jännittää, jännittää...

-Sara

2. elokuuta 2012

Tuliaisia, viimehetken valmisteluja ja liikaa tekemistä

Tosiaan, kävin siis jo melkein 3 viikkoo sitten ostamassa tuliaisia, mutta kiire pukkaa päälle enkä oo ehtiny tekemään niistä postausta. Olin jo aikasemmin ostanu pari kirjaa ja Muumi-mukeja, mutta silti ostosreissulta tarttu mukaan vaikka mitä.
Olin ajatellu ostaa jotain Marimekkoa, mutten tehnykään niin, koska en keksiny mitään tosi kivaa ja järkevän hintasta. Tässä nyt kuitenkin kaikki mun tuliaiset tällä hetkellä:
  • Muumi-pyyhkeet jokaiselle
  • Tatu&Patu: This is Finland -kirja
  • Toisenlainen Suomi-kirja
  • Pentikin Poro-lautasliinoja
  • Lumenen kynsilakka ja Iittalan Kivi-tuikku (hostsiskolle)
  • Iittalan Designpääkaupunki-termosmuki (hostveljelle)
  • Lumenen Berry Refresh -tuotteita (hostäidille)
  • Lumenen tuotepaketti (hostisälle)
  • Suklaata + salmiakkia
Sininen Kivi-tuikku




Tossa siis tuliaiset, jotka aion antaa hostperheelle heti. Sen lisäks oon hankkinu valmiiks joululahjat täältä Suomesta:
  • Muumi-mukit jokaiselle
  • Koirien Kalevala -kirja
  • Villasukat jokaiselle
Viikon päästä mä jo istun koneessa (luultavasti ihan paniikissa) ja oon matkalla kohti Houstonin lentokenttää. Missä vaiheessa se tuskasen pitkä odotus muuttu ahdistavaks kiireeks? Tai oikeestaan ei mua edes ahdista, tuntuu että kaikki mun ajatukset ja tunteet vaihdosta on kadonnu yhtäkkii. Mua ei jännitä, ei pelota, en oo innoissani... En osaa yhtään ajatella että lähtö on alle viikon päästä. Kuukaus sitten lähtö tuntu tosi todelliselta ja olin ihan kauhuissani mut ei enää. Elän vaan tavallista elämää Suomessa ja kaikki muut panikoi mun puolesta. En varmaan edes osaa itkeä, kun hyvästelen kavereita ja sukulaisia, koska en ymmärrä olevani oikeesti vuoden poissa. Nyt mua alkaakin pelottaa, etten tajuu lähtöä vielä lentokentälläkään ja Jenkeissä iskee sitten todellisuus ja meen siellä ihan paniikkiin. Panikoisin mielummin Suomessa, mutta en mä voi itteeni pakottaa itkemään.

Pakkaaminen ois pakko alottaa tai edes sen miettiminen. Mut en yhtään tiiä mitä muuta mä tarviin kun vaatteita, any ideas? Musta tuntuu, että lähen täältä laukussa vaan paljon vaatteita, tietokone ja kännykkä ja sitten huomaan perillä mitä kaikkee ois kannattanu ottaa mukaan. Onneks melkein kaiken voi ostaa myös sieltä jos tarvii.

Yks rokote pitää viel hoitaa kuntoon maanantaina mut sitten uskon et kaikki asiat on pakkaamista ja ihmisten hyvästelemistä vaille valmiit. Niihin tosin käytänki aika paljon aikaa joten tuskin on viikkoon tekemisen puutetta. Koitan ehtii tehä viimehetken paniikki -postauksen vielä johonki väliin!

-Sara