Over 100 days I've been living my dream...

Hejsan! Ajattelin tulla taas vähän kertomaan kuulumisia ja mitä oon puuhaillu viimeaikoina.

Viime viikonloppuna oli koulun tanssijoitten sleepoverit. Teamin sisällä on neljä eri rankia eli mikskä sitä nyt haluu kutsuu, ryhmää, ja mä oon Voice. Meitä oli 12 tyttöö siellä ja oli kyl tosi hauskaa. Katottiin ehkä maailman huonoin kauhuleffa, The Haunting of Whaley House, et jos haluutte nauraa, kannattaa kattoo. Sillon se kyl oli tosi creepy välillä, koska meitä oli ehkä kolme hereillä ja se teki siitä paljon pelottavamman... Me tehtiin myös omat mukit siellä, mun piirrustustaidoilla oon suht ylpee mun mukista, vaikkei se kyl oo mikään kovin mahtava. Kaikki laitto jonkun Taylor Swift quoten omaan mukiinsa, koska meiän rank on voices eli se oli se yhdistävä tekijä meiän mukeissa. Mutta... Iso mutta, kun piirtää tussilla mukiin, se ei näköjään kestä, vaikka ne sano testanneensa sitä. Ja me pidettiin niitä mukeja uunissaki ja ne tussit oli sellasii, jotka pitäis pysyy. Mut näköjään ei eli tuloksena melkein kokonaan valkonen muki, koska kaikki mun piirtämät jutut lähti irti. Ei voi mitään... :/

Sunnuntaina kävin (ekaa kertaa) juoksemassa täällä ja voi että mä rakastan juosta täällä! Mä pystyn vaan kävelee ulos ovesta ja siinä heti on pari "järvee" (lue: lammikkoo), joitten ympärillä kulkee lenkkipolku, jota pitkin on tosi kiva juosta. Maisemat on tosi nättejä ja on kiva juosta puitten seassa. Eikä kyllä tarvii muita lenkkeilijöitä varoo, näin pari ihmistä kävelyllä mutta muuten kaikki tykkää käyttää autoja eli lenkkipolku on kokonaan mun. Oli viilee päivä eli about 25C mut silti oli tosi kuuma juostessa ku aurinkoki paisto. Kosteus täällä saa kans ilman tuntumaan aina paljon lämpimämmältä mitä se oikeesti on. Juoksin noin 7 mailii eli reilu 11km ja kyllä huomaa että kunto on paaaaaaaaljon huonompi ku Suomesta lähtiessä... Oon aina ollu tosi laiska juoksemaan yksin enkä jaksa juosta kovin kauaa ilman ketään motivoijaa, joten toi tuntu ihan sopivalta matkalta. Ehkä mä tästä innostun juoksemaan enemmän ja saan palautettuu vähän paremman kunnon. Vaikka kunto on huonompi, en silti oo mun mielestä lihonu ainakaan näkyvästi. Eli tosi tosi hyvä juttu, koitan vaan pysytellä erossa kaikesta ihanan rasvasesta jenkkiruoasta.

Ruoasta puheenollen, thanksgiving on melkein täällä! Oon tosi innoissani, koska tää on mun eka thanksgiving ja on kiva viettää aikaa perheen kanssa. Ja ruoan. Sitä tulee olee ihan liikaa, mutta ehtii sitä laihduttaa myöhemminki, tää on kuitenki once in a lifetime kokemus. (:
Vaikka nyt on vasta kiitospäivä, tuntuu ihan joululta! Joka paikka on täynnä joulumainoksii ja -koristeita ja joululaulut soi kaupoissa. Mut ihan kohtahan se joulu jo on, apua minne kaikki aika menee.... Nyt nautin kuitenki tästä lomasta, joka alko tänään. Perjantaina on suunta kohti Dallasia perheen kanssa ja mennään taas kattomaan hostveljen Austinin collegen football peliä. Kiva että Austin on taas tulossa kotiin, perhejuhlapyhät on jees.

Huomenna meen ostamaan mekkoo Gold Duster Formaliin, joka on jo ens viikon perjantaina. Ajattelin hommata tän mekon hyvissä ajoin mut jotenkin ei oo ollu aikaa aikasemmin. No kyllä sen vielä kerkee. Toivottavasti löydän jonkun hyvän mekon, joka käy sitte vanhoihinki! :)
Ei mulla muuta tällä erää, sori ettei oo kuvia, mutta ei vaan oo tullu otettuu hirveesti niitä...

-Sara

Reactions

Mua pyydettiin kertomaan jenkkien reaktioista, kun oon vastannu niitten kysymyksiin. Kerroin mitä multa on kysytty Suomesta tässä postauksessa, joten tässä tulee mun vastauksia osaan niistä plus muitten reaktioita.

Ootko tavannu One Directionin ja asuuko ne sun naapurissa?
"Ya of course, they're my cousins" Noin sanoin jollekin ja meni ihan täydestä, kerroin lopulta kuitenki ettei se oo totta. Had to burst their bubble. Monet on myös kysyny onko ne mulle sukuu ja kun sanon et ei oo, ne on ihan ihmeissään että miten se on mahollista ku me kuitenki asutaan niin lähekkäin. Joo no ootteko ite sukuu kaikille naapureillenne... Ja toisekseen, enhän mä ees asu niitten lähellä, mutta näähän ei sitä tiiä mahtavine maantieteellisine taitoineen. One Direction on tosi huge juttu täällä, se että ne on brittejä tekee niistä niin ihania. Ja monet on kateellisia mulle, koska mulla on aksentti, joten puhun enemmän samalla tavalla ku One Direction eli oon closer to them. Ite en oo vielä huomannu tätä yhteyttä mun ja One Directionin välillä, mutta selvästiki sellanen on ku niin moni sitä hehkuttaa.
Asutko lähellä Dublinia?
"No... You need a map" Tätä seuras hetken odottelu, kun se kattoo kartasta missä se Suomi oikeesti olikaan... -> "Oh sorry, I always mix up Ireland and Finland" No, molemmissa on sana land. Tää on yleinen hämmennyksen aihe, koska yleisin kysymys on ollu:
Suomi on osa UK:ta, eikö?
"Uh... Do I look British... Or more like, do I sound British...?" Sen jälkeen kaikki on tosi hämmentyneitä ja monesti kysyy uudestaan, että mistä sä olitkaan kotosin. Kun toistan sanan Finland, hämmennys jatkuu ja ne jatkaa inttämistä, että kyllä se Finland nyt vaan on osa United Kingdomia. Oon kuitenkin asunu Suomessa suht kauan, vaan koko ikäni, joten kyllä luulis mun tietävän paremmin missä se on. Se on vaan se land mikä sekottaa ne, koska siellä on England, Scotland ja Ireland, mutta jenkkien suureks yllätykseks ei Finland. Lopulta ne sitten yleensä luovuttaa ja tajuu, että Suomi onki jossain ihan muualla eikä ne oo ikinä kuullu koko paikasta.
Ootko ikinä nähny mustaa ihmistä tai aasialaista?
"No, those guys are so weird" Yleensä kaikki ajattelee, ettei Suomessa oo muita ku valkosii ihmisii, joten ne uskoo etten oo ikinä nähny mustaa tai aasialaista ihmistä. Mä kyllä kerron niille aina, että löytyy niitä Suomestaki, mut on totta et ei niitä oo läheskään yhtä paljon ku täällä. Monesti ne myös kysyy, käyttäytyyks mustat tyypit samalla tavalla Suomessa ku täällä ja mun on pakko sanoo et EI. En ymmärrä miten ihonväri voi määrätä sun käyttäytymisen niin selkeesti ku täällä. Melkein kaikki tummaihoset käyttäytyy niinku voit kuvitella, sellanen perus ghetto nigga style en osaa selittää mut you know. Ja en siis oo mikään rasisti, monet kysyjät on ite tummaihosii ja ne tietää millasta niitten käytös on eikä oletakaan mun tajuuvan sitä.
Osaatko puhuu suomee?
"Oh no, I'm only from Finland but I don't speak Finnish"
Mut tehän kuitenki puhutte siellä englantii?
"No we don't..." Kaikki on ihmeissään siitä, miten voin puhuu näin hyvää englantii jos me ei puhuta enkkuu Suomessa. Monet ei myöskään tiiä, että meillä on ihan oma kielikin. Sit ku selitän että kaikkien pitää opiskella englantii koulussa, kaikki valittaa siitä miten tyhmää on et täällä ei tehä tolleen. Melkein kukaan ei puhu mitäään muuta ku englantii, joten ku luettelen mun hienot suomi, englanti, ruotsi, ranska, (joo no jonkun verran italiakin), ne on tosi vaikuttuneita eikä meinaa ees uskoo et joku voi oikeesti osata niin montaa kieltä. Pelkästään se, että osaan sekä englantii että suomee on ihmeellistä, mutta vielä muitakin kielii sen lisäks... Jenkit myös luulee et englanti on tosi vaikee kieli mut mun mielestä se on helpoin kieli mitä mä tiiän. Ja silti monesti mun kielioppi on way better than näitten täällä.
Ootko ennen kuullu amerikkalaista musiikkii/nähny amerikkalaisii tv-ohjelmii?
"Yeah I have, most of them are american in Finland too" Tästä jenkit on aina ihmeissään, koska täällä ei oo paljoo ulkomaalaista musaa tai ohjelmii. Se on kans tosi ärsyttävää, kun kysytään mistä leffoista tai musasta suomalaiset tykkää, koska ihan samoista jutuista siellä tykätään mistä täälläki ja kaikki tykkää eri asioista. Jenkit myös ajattelee et me dubataan kaikki ohjelmat, mut se ei oo mikään ihme, koska tosi monessa maassa silleen tehään.
Syöttekö te joka päivä kalaa?
"Ew no I hate fish" Mut kai me aika paljon kalaa syödään verrattuna jenkkeihin, koska nää ei syö oikeestaan ikinä kalaa. On silti aika outoo olettaa et kaikki suomalaiset tykkäis kalasta tai söis sitä joka päivä, kaikki on silti ihmettelee miten on mahollista etten tykkää kalasta, jos asun Suomessa.
Onko teillä kännyköitä?
"Well I got mine when I was like six..." Jenkit olettaa et Suomi on ihan takapajula ja kukaan ei oikeestaan usko et me ollaan ennemminkin niitä edellä kaikes teknologiassa. Se on kans aika ärsyttävää, koska kun sanon et esim. Nokia ja Angry Birds on suomalaisii, melkein kukaan ei usko sitä. Ne vaan ignooraa sen ja ihmettelee et mitä toi oikeen selittää.
Onko Suomessakin välillä näin kylmä (25C)?
"Well if it's a warm summer day, right now it's snowing" Tähän yleisin reaktio, wow toi kuulostaa niin ihanalta vitsi ku mäki asuisin siellä! Uh no, et sä oikeesti haluis. Koska täällä on aina niin kuuma, kaikkien mielestä Suomi-ilmasto kuulostaa mahtavalta. Jotenki kaikki tuntuu vihaavan kuumuutta paitsi minä ja se ihmetyttää aina porukkaa, koska luulis mun tykkäävän kylmästä ku kerran siellä jäätiköllä asun. Mut yhtä lailla näitten pitäis rakastaa kuumuutta... Ruoho on aina vihreempää aidan toisella puolen.
Miten te voitte ajaa autoilla, jos on lunta?
"Well someone needs to push the snow aside" Te oikeesti kolaatte lunta?! Valitettavasti. Nojoo mä tykkään lumesta, mut on se aika ärsyttävää kun sitä on joka paikassa. Nää ei silti voi uskoo sitä et meillä on joka talvi lunta ja SILTI pitää mennä kouluun, no snow days. Täällä kun ei koskaan sada lunta se aiheuttais ihan täyden kaaoksen liikenteessä ja kaikkialla, joten ei porukka ymmärrä miten se voi olla ihan tavallista meillä Suomessa.

Tällasia suurinpiirtein on siis ollu porukan reaktiot ja aika lailla nää uskoo kaiken mitä niille kertoo, no matter how strange and stupid the things were... Yleensä se vaan naurattaa, mutta kyllä sitä turhautumistaki tulee, kun kaikki on vaan niin ignorant täällä, en keksi hyvää suomenkielistä sanaa. Mut ei siis kannata olettaa, että porukka ois ensinnäkään koskaan ees kuullu Suomesta saati sit tietäis siitä mitään.
Nyt mä lähen viikonlopun viettoon, adios!

-Sara

The Last Football Game

En tiiä oonko ilonen vai surullinen, että football season on nyt ohi. En oikeestaan tykkää footballista lajina, joten välillä peleissä oli vähän tylsää, kun osa porukasta oikeesti kattoo peliä. Mä kuitenkin opin tykkäämään siitä enemmän, kun aloin tajuta säännöt paremmin ja oikeesti ymmärsin peliä. Yleensä peleissä oli aina silti kivaa ja tuntuu tosi masentavalta sanoo, et en luultavasti enää ikinä tuu menee high school football peliin. Tai no eihän sitä koskaan tiiä, mut tuskin ainakaan ihan lähivuosina. Jotenki nää "viimeset kerrat" saa lähdön tuntumaan niin läheiseltä (mun piti kattoo sanakirjasta miten sanotaan close suomeks...), joten ihan vaan sen takiikin ne tuntuu surullisilta. Mut nyt mulla on viikonloppusin aikaa tehä jotain muuta et ehkä tää on ihan hyvä juttu. Ja meiän joukkue on niin huono et välillä pelien kattominen oli ihan tuskaa...

Tänään oli hostmomin äidin synttärit, joten tapasin taas lisää sukulaisia. Se on jotenki aina niin overwhelming yrittää muistaa kaikkien nimet ja sukulaissuhteet, mut tällä kertaa tuntuu et onnistuin aika hyvin. Syötiin yhessä lounasta ja sen jälkeen mentiin ajamaan mikroautoilla, täytyy kyl sanoo et verrattuna homecoming iltaan mä olin ihan mestarikuski. Olin oikeesti suht hyvä, viime kerralla mun paras kierrosaika oli 40s ja nyt se oli 27s eli aika paljon paransin. Ja tällä kertaa mua hidasti vaan hitaammat kuskit mun edellä, viimeks mä olin se hidas kuski muitten edellä. Mulla oli tosi hauskaa, haluun ehdottomasti päästä tekemään tota vielä uudestaan nyt ku alan tajuumaan sitä paremmin ja oon oppinu tykkäämään siitä! Ja nyt en oo enää niin pessimistinen ajokortin saamisen suhteen, maybe I still have a chance.

Puoltoista viikkoo kiitospäivään, yli kolme kuukautta Houstonissa. Sää ei tunnu siltä. On vaan niin kummallista kulkee shortsit ja toppi päällä pihalla ja silti on kuuma, marraskuussa... Kelpaa mulle paremmin ku hyvin, osasin odottaa lämmintä ilmastoo mut silti en ajatellu et käyttäisin shortseja marraskuun puolessavälissä.
Tän kuun 30. päivä on Gold Duster Winter Formal, joka on vähän niinku Homecoming mutta pelkästään tanssiteamille. Koska se on formal, mä tarviin pitkän mekon, joten aion varmaan ettiä sellasen mekon mitä voisin ehkä käyttää myös vanhoissa, koska täällä kaikki on kuitenki paljon halvempaa ku Suomessa. En oo ikinä ennen käyttäny pitkää mekkoo, joten ootan kauhulla innolla. Näin vaivaa ja kysyin mun datea hienoilla mun tekemillä kekseillä, jotka oli täys katastrofi. En tiiä miten kaikki vaan meni tosi huonosti ku yritin niitä leipoo, vaikka yleensä oon suht hyvä leipomaan. No jokatapauksessa se suostu, joten ei niillä kekseillä niin väliä...

Oon varmaan huonoin vaihtari ikinä ottamaan yhteyttä mun tukihenkilöön, oon yrittäny soittaa sille viimeset pari viikkoo tosi huonolla menestyksellä. No siis oon soittanu ehkä kaks kertaa mut en ikinä muista ja soittaminen on niin vaikeeta, ain't nobody got time for that. Lopulta vaan lähetin tekstarin mut ei se oo vastannu, joten ehkä se olettaa vieläki mun soittavan. No jaa oon tyytyväinen mun elämään täällä, en mä mitään tukia kaipaa. Jotenki tuntuu vaan rasitteelta että pitää raportoida jollekki että hengissä ollaan, vaikka se on siis ihan mukava nainen että ei siinä sinänsä mitään. Koitan ryhdistäytyy ja saada sen kiinni joku päivä.

Sunnuntait on yhtä masentavia ku Suomessaki, huomenna on taas maanantai ja seuraava kouluviikko edessä... Mut thanksgiving viikolla on ke-pe vapaata joten kyllä tästä selvitään! (:

-Sara

Life

Viime viikolla oli tosiaan halloween ja sen kunniaks meillä oli maanantaina vapaapäivä koulusta. Keskiviikkona menin trick or treating hostsiskon kanssa, oli pakko koska Suomessa ei tätä tilaisuutta tuu. Kukaan ei meinannu uskoo mua, kun sanoin etten oo ikinä käyny trick or treating, koska täällä kaikki lapset tekee sitä. Suurin osa porukasta on tosi nuoria lapsia vanhempineen ja puvut on yllättävän hyviä täällä. Kaikki panostaa pukuihin tosi paljon ja muutenkin suurin ero halloweenin ja meiän palmusunnuntain välillä on se, että kaikkeen panostetaan enemmän. Melkein joka talon ovelle voi mennä tietäen, että joku avaa, pihat ja talot on täynnä koristeita, puvut on hienoja ja karkitkin on paljon parempia. Uskomatonta miten paljon rahaa tähän ollaan valmiita käyttämään, mutta oli se ihan hauskaa silti!

Lauantaina on viimenen fooball peli, mikä on aika surullista. Se on mun vika high school game luultavasti ikinä, joten yritän ottaa kaiken irti. Vaikka football ei oo mun laji, mä oon tavallaan oppinu tykkäämään siitä ja fiilis kaikissa peleissä on aina tosi hyvä, joten en haluis sen olevan vielä ohi. Tää vapauttaa kuitenki kaikki viikonloput tästä eteenpäin, joten ehkä tää on ihan hyvä.
Koulu on vieläkin raskasta, huomaan kuitenki että kielitaito on parantunu jo aika paljon, mikä tekee opiskelusta helpompaa. Varsinki anatomiassa sen huomaa, koska sanasto piti opetella kokonaan uudestaan eri kielellä, joten alussa oli tosi vaikee pysyy kärryillä siitä mistä puhutaan. Nyt oon alkanu saamaan parempii numeroita ja oikeesti tajuun mistä on kyse. Se on myös auttanu mua ymmärtämään, että mä oikeesti haluun jatkaa lääketieteen opiskeluu vaikka se on tosi vaikeeta ja vaatii paljon töitä. Mä oon kuitenki valmis panostamaan siihen, koska se kiinnostaa mua tosi paljon. Missä koulussa mä aion opiskella, en tiiä vielä, en tiiä edes missä maassa, mutta mulla on vielä aikaa miettiä tätä. Nyt oon kuitenki ilonen, että tulevaisuus näyttää edes vähän selkeemmältä, koska se oli yks niistä asioista, joita toivoin tältä vuodelta.

Yllätyn vieläkin siitä miten helposti kaikki uskoo mitä oudoimpii juttuja täällä. Perjantaina yks mun kaveri alko vaan pokkana selittää tunnilla, miten Suomen perusti ja löys joku lumimies aikoinaan ja se sitten kysy multa että eiks ookki näin ja tottakai mä jatkoin tarinaa lumimiehestä. Mun yllätykseks kaikki usko tän, vaikka me naurettiin samalla ku kerrottiin tota tarinaa, voi tätä jenkkien hyväuskosuutta...
Koti-ikävää ei oo, päinvastoin. Nyt vaan pirteenä uuteen kouluviikkoon. :)
Jos on jotain postausideoita tai muuta kommentoitavaa nii kertokaa ihmeessä!

-Sara